Päivä 84 - pum, pum, pum... TOTUUS

Miltä tämä päivä sitten oikeesti näytti? Ihan tavalliselta, tai oikeastaan aika järkyttävältä, mutta kyllä ne tavallisen ainekset siellä mukana oli muutamin yllättävin lisämaustein.

Aamulla L vei M:n toimintaterapiaan ja minä jäin täyttelemään toimtaterapian kyselykaavaketta ja juomaan kahvia... Terapia alkaa siis kahdeksalta. Aamiainen on syöty jo ennen seitsemää ja puoli kahdeksalta pojat katsoo lemppariaan, dokumenttia rekka-autoista Netflixistä. Otan toisen kupin kahvia, sytytän T: kynttilän ja kuuntelen Kim Lönnholmia... itkeä tirautan ja painelen olkkariin erotuomariksi. Otan O:n ja K:n keittiöön leikkimään ja tekemään M:n toimintaterapian harjoitusta – laittamaan kolikoita erilaisiin säästöpossuihin... saan siinä välissä luettua sähköpostit ja samalla toistuvasti muistutan K:ta siitä ettei kolikoita saa laittaa suuhun vaan säästöpossuun.

Pojat jää alakertaan riehumaan synttärijuhlien ilmapallojen kanssa ja mä painelen suihkuun... suihkusta kuulen kuinka jossakin päin taloa tarvitaan taas välienselvittelyapua – Mammaaaaaaaaa.... kuuluu itkun sekainen huuto. Vettä valuen kysyn K:ltä puriko se O:ta, K katsoo varpaitaan syyllisenä ja halaa ja suukottaa veljeään. Vaatteet päälle koko laumalle ja autoon... Matkalla nopeasti kauppaan hakemaan maitoa ja mehua ja ruusuja lastenvahdille.

Seuraavaksi hakemaan M kuntoutusklinikalta, O kiukuttelee kun ei halua odottaa autossa. Nopea sanan vaihto toimintaterapeutin ja ABA jengin kanssa. ABA koordinaattori haluaa poistaa kalenterista meidän klinikkatunnit ja olen kieltämättä samaa mieltä siitä että M ei varsinaisesti niistä hyödy. Samalla käydään läpi tulevia kotitunteja ja siihen liittyviä sääntöjä, kuluja ja meidän toiveita. Toimintaterapeutti haluaa että ostan M:lle liukuestesukat ja että harjoitellaan kotona kottikärrykävelyä.

Nokka kohti M:n entisen koulukaverin kotia eli käytännössä takaisin meidän kotinurkille, O ja M hoitoon ja leikkimään, ja minä suuntaan K:n kanssa auton nokan kohti Kinderingiä ja K:n evaluaatiota sinne kuntoutusklinikan naapuriin.

Kinderingin arvio on läpikotainen... puheterapeutti, fysioterapeutti, toimintaterapeutti... kesto reilut kaksi tuntia ja tulokset heti kättelyssä - kätevää. Mikäköhän se on tän äidinvaiston kanssa. Mä tiesin, että toi jätkä on hyperaktiivinen... Lopputuloksena siis ohjaus toimintaterapiaan yksityiselle sektorille. Kinderingiin ei kelvata koska varsinaista kehitysviivettä ei ole. Lisäksi jätkä hakee aistituntemuksia sillä tasolla että on raportin mukaan vaarallinen sekä itselleen, että ympäristölle. Yhtäkkiä mulla ei ole yhtään lasta joka e tarvitsis terapiaa johonkin... selkeesti vialliset geenit lapsiparoilla. Niin ja kyllähän täällä taklataan asioita nopeammin kuin Suomessa, tavoitteena ennaltaehkäistä isompia ongelmia.

Takaisin autoon, hakemaan M ja O joilla on onneksi ollut hauska iltapäivä. O nukahtaa autoon viiden minuutin kotimatkalla ja jätän pojan sinne hetkeksi torkkumaan. Laitan sähköpostia vertaistukeen kun en millään jaksaisi just tänään lähteä yhtään mihinkään illalla mutta olen luvannut hakea sieltä M:lle uuden autoistuimen. Pyykit pitäis selvittää, lisää pestä, laittaa ruokaa... Sähköposti kilahtaa kuitenkin samalla hetkellä kun O herää autossa itkemään. Haen O:n sisään välipalalle ja totean että lähdemme saman tien hakemaan sitä istuinta, matkalla pysähdymme hetkeksi puistoon. Istuin kyytiin ja takaisin kotiin... matkaa puolisentuntia suuntaansa.

Kotona ryhdyn asentamaan uutta istuinta samalla kun lapset leikkii pihalla. M kaatuu ja saa tuskin näkyvän naarmun jalkaansa... tarvitaan kuitenkin vettä, saippuaa, laastaria ja hellyyttä. Takaisin istuimen asennukseen ja samalla laitan ruokaa ja siivoan hirvittävää kaaosta jonka aamusta jätimme jälkeemme. Lopulta istuin on autossa ja siirryn oikeasti sisään, M pissaa housuun ja lattialle ja nyt siis siivoan, laitan ruokaa, tyhjennän tiskikonetta ja kylvetän nelivuotiastamme keittiön lavuaarissa, pissaiset vaatteet on kasassa keittiön lattialla...

Kello on jo kuuden paremmalla puolella kun lapset lopulta istuu ruokapöydässä ja L kurvaa autotalliin... nostan kädet pystyyn ja totean että jos et halua etsiä itsellesi uutta vaimoa ja lapsille äitiä niin sä jatkat nyt tästä, mun puhti on nyt LOPPU.