Päivä 71 - taitoja

Vuosi sitten meillä oli pieni tyttö joka kieltäytyi missään tilanteessa puhumasta englantia. M kyllä ymmärsi kaiken ja tiesin, että osaisi kyllä mutta ei, ei, ei... M ei vaan katsonut tarpeelliseksi puhua englantia vaan vastasi tarvittaessa suomeksi, useimmiten ei kuitenkaan sanonut yhtään mitään. Syksyllä M aloitti yksityisen koulun ja tuntui viihtyvän koulussaan muttei oikeastaan oppinut mitään, ei osallistunut mihinkään, eikä puhunut mitään... Tammikuussa M saattoi vastata kysymyksiin yhdellä tai kahdella sanalla – ehkä. Useimmiten M edelleen oli hiljaa. Kaikki meidän ympärillä tulkitsivat ongelman ns. ESL (English as Second Language) ongelmaksi ja minä vastustin. Puheterapian testeissä todettiin, että tytöllä on ESL lapsista poiketen valtava sanavarasto, mutta selkeä vaikeus ”noutaa” sanoja tarvittaessa. Nyt on toukokuun loppu ja meillä puhutaan englantia, pääsääntöisesti. M saattaa vielä aloittaa lauseen suomeksi, mutta viimeistään puolivälissä kilei vaihtuu englanniksi. Suomenkieli on hidasta ja takeltelevaa. M ymmärtää kyllä kaiken, mutta ei ole erityisen innokas käyttämään kieltä... hän haluaa lukea suomenkielisiä kirjoja, miltei mieluummin kuin englanninkielisiä, mutta puheen tuottamisen kieli on vaihtunut. K tuottaa puhetta miltei enemmän suomeksi kuin englanniksi, O taas sen vähän minkä tuottaa, tuottaa sen englanniksi. Suomenkielestä on selkeästi tulossa se väistyvä kieli meidän perheessä. Suomikoulun kevätjuhlassa, suomikoulun open oma lapsi puhui siis vain englantia, mua oppilaiden vanhempien hämmästyneet ilmeet huvitti... kyllä siellä mahdettiin miettiä ja pohtia miksi opea ei kiinnosta oman lapsen kielitaito.

M on matemaattinen. Kun muut lapset haluaa katso telkkaria, kysyy M voitaisko me laskea... M ei osaa luetella aakkosia ja kirjaimista ja äänteistä vain kourallinen on tuttuja, mutta M osaa numerot 1-50 ja laskee yhteen ja vähennyslaskua luvuilla 0-20. Meillä on sellaiset pelikortteja muistuttavat kortit – Flash Cards – ja jokaisessa kortissa on laskutoimitus. Minä valitsen kortin ja M laskee, ja laskee AINA oikein. M täytti huhtikuussa neljä ja meillä ei siis tosiaan olla harjoiteltu näitä asioita...

Hienomotoriikan vaikeuksista kertoo M:n suu... se mitä tapahtuu kun M piirtää, leikkaa, liimaa. Muistan että meille kommentoitiin tätä jo silloin kun M oli muutaman kuukauden ikäinen. Ensi viikolla alkava toimintaterapia pyrkii puuttumaan myös tähän.