Oli ihanaa kun ei
aamulla ollut kiire mihinkään, syötiin aamiaista, askarreltiin ja katsottiin telkkuakin.
Mä leivoin leipää tuliaisiksi iltapäivän playdateä varten ja olisin tehnyt vielä
voitakin, mutten jaksanut lähteä hakemaan kermaa. Pojat katsoi Fireman Samiä ja
M kurkki salaa keittiöstä, se kun pelkää tulipaloja ja mikroaaltouuniakin
pelätään taas.
Multa kysyttiin
tänään että kuka koordinoi M:n hoitoa, kysyjänä se samainen vanhempi josta
taannoin kirjoitin, se jonka pojalla epäillään autisminkirjoa... kysymys tuli
siis vastauksena mun sähköpostiin, jossa kerroin mitä me ollaan M:n kanssa
tehty ja mitä on suunnitteilla. Vastaus oli yksinkertainen – minä. Minä
koordinoin, minä suunnittelen, minä pidän huolta että kaikilla hoitavilla
tahoilla on kaikki tarvitsemansa tieto. Resursseja on toki valtavasti, mutta
loppupeleissä minä eli lapsen vanhemmat päättää mitä tehdään, kuinka paljon,
koska ja missä aikataulussa... Tämä äiti joka kysymyksen esitti palasi juuri
töihin äitiyslomaltaan ja epäilemättä sen mun viestin jälkeen mietti miten ne
palaset tulevaisuudessa sovitetaan yhteen. Valitettavasti vaihtoehtoja on kaksi
A) hän jää kotiin B) he palkkaavat lastenhoitajan ja hän hoitaa sen
koordinointi puolen iltaisin, öisin ja työpäivän aikana. Mä hypin eilen
puhtaasta riemusta tasajalkaa kun Mosaicista kysyttiin että oltaisko
kiinnostuneita toimintaterapiaan heti puheterapian perään, siis kahteen
peräkkäiseen aikaan... JOOOOOOOOOO kukapa ei olisi, se säästää meille kaksi
ajomatkaa, eli käytännössä yhden kokonaisen tunnin ja aika paljon sähläystä. ABA:n aikatauluista ei vielä ole selkoa, meillä on rajallisesti aikaa ja niin on niillä ABA terapeuteillakin.
Tiistaiksi varasin
lastenhoitajan, tavoitteenahan oli säästää ne jäljellä olevat tunnit, mutta
musta ei vaan ole istumaan Noan vastaanotolla kuuntelemassa M:n testituloksia
noitten kahden hulivilin kanssa, mä kun ihan oikeasti olen kiinnostunut niistä
tuloksista. L on tällä hetkellä superkiireinen töissä ja mä olen siltä osin
yksinhuoltaja, toki ilman sitä taloudellista painetta mikä väistämättä tulee
yksinhuoltajuuden mukana ja siten en siis ollenkaan yksinhuoltaja, mutta
siis... eilen oltiin mun silmälääkärissä yhdessä lasten kanssa... minä hoidan
lapset ja kodin ja arjen, L käy kotona kääntymässä aina välillä ja silloinkin
useimmiten tekee töitä.
Illalla pääsen
taas tuulettamaan vertaistukitapaamiseen, kahden viikon tauon jälkeen, tuskin
maltan odottaa...
Tsemppiä koordinaattorille, oot sankarini!
VastaaPoistaJa siis viimeinen asia, mitä mä pystyisin kuvittelemaan tuossa tilanteessa on leivän leipominen, saati sitten voin tekeminen (tähän se pyörittelee silmiään-hymiö;)
VastaaPoistaTehdä VOITA!!!! Vau ! Koska saa tulla teille kylään? J
VastaaPoistaSähän tiedät J että saat tulla meille ihan koska vaan ja vaikka muuttaa asumaan :)
VastaaPoista