Päivä 120 - onnenpotku

ABA keskittyy nyt siis sosiaalisiin taitoihin, leikkiin ja kommunikaatioon. Meidän ABA konsultti kysyi eilen sopisiko jos hän vierailisi ensi viikolla M:n kesäleirillä tarkkailemassa M:n toimintaa... mä olen ihan intopiukalla tästä, aivan mahtavaa ja kertoo Kimille varmasti M:sta enemmän kuin mä voisin ikinä itse kertoa ja samalla mä myös saan tietoa siitä miten se pärjää siellä leirillä!!!! Lähetin siis korulauseisen sähköpostin leirin vetäjille jossa selitin ummet ja lammet M:n autismista ja kuinka heillä voisi olla valtava rooli M:n kehityksessä jos vaan päästäisivät meidän ABA konsultin sinne tarkkailemaan... ja että ymmärrän miten valtavan iso pyyntö tämä on ja... tämä siis siksi, että täällähän ei lasten leireillä noin vain vierailla kun jo lasten sieltä hakemiseen tarvitaan kuvallinen henkilötodistus, tarvitaan vaikka olisi kuinka tuttu ja lapsen vanhempi ja... No, se korulauseinen viesti tuotti tuloksen ja vastaus oli, että tottahan toki he haluavat auttaa kun kysymys on erityislapsesta – Jeeeeeeeee!!!!!

M on älykäs, pelottavan älykäs. Sen huomaa jokainen joka sen kanssa tekee töitä vähän enemmän... puheterapeutti, toimintaterapeutti, ABA tiimi, opettajat, terapeutti... kaikki muistaa aina korostaa että meillä on käsissämme huomattavan älykäs lapsi. Meidän tehtävä vanhempina on yrittää valjastaa älykkyys hyvän ja positiivisen eteen kun helposti käy niinkin että sitä huomattavaa älyä tulee käytettyä väärin ja väärässä paikassa. Eihän meillä toisaalta koskaan ole mitään epäilystä ollutkaan M:n kognitiivisen kehityksen tasosta. Helpompaa M:n itsensä kannalta olis varmaan olla ihan vaan keskinkertainen, mutta eihän tossa lapsessa muutenkaan ole mitään tavallista - autisti. Mua vanhempana tietysti huolestuttaa osaanko ja pystynkö... kasvatanko siitä nuorisorikollisen vai tutkijan?

L:n veli A tulee tänään. Sen piti tulla jo eilen, mutta se jäi jumiin Amsterdamiin kun kaikki ei mahtuneet koneeseen... nyt ne lennättää miesparan kiertotietä tänne ja lentokentällä tänään iltapäivällä on todennäköisesti raato ja ihmispolo. M odottaa meidän vierasta innon ja pelon sekaisin tuntein. Me ollaan keskusteltu siitä kuinka A asuu meillä kaksi viikkoa ja M:n ainoa kysymys on – miksi? A pääsee heti suoraan täydellä teholla mukaan meidän pyöritykseen... terapioita ja synttäreitä ja lääkäreitä ja BBQ juhlia ja arkea ja Koiran synttärit ja playdateja ja... tervetuloa Amerikkaan, täällä on aktiivista!