Tänään – mä vältän
aloittamasta mitään sanalla tänään paintsi just tänään – on meidän kolmas oikea
itsenäisyyspäivä täällä. Syksyllä 2009 meistä tuli Yhdysvaltain kansalaisia.
M:lla on molemmat kansalaisuudet, pojat on toistaiseksi vaan jenkkejä kun ei ole
vielä löytynyt energiaa käydä läpi sitä vaadittua paperisotaa... todistuksia,
leimoja, erikoispapereita, erityisen hienoja nimmareita, papereita Suomesta,
papereita täältä ja vielä vähän lisää leimoja ja postia...
M kiukuttelee
edelleen, se on ”heti, tässä, nyt!” moodissa ja vaatii asioita taukoamatta.
Muistatteko vielä ”Lucky Luke ja riidankylväjä” Välillä tuntuu että se
riidankylväjä asustelee meillä... missä ikinä M on, sieltä kuuluu kiukku, ellei
M:n niin poikien.
Asukasyhdistys
järjestää paraatin ja bileet ja illalla ilotulituksen. Sen lisäksi ettei musta
ole nyt paraatiin kävelemään, ei kukaan täyspäinen altistais tuossa
mielentilassa olevaa lasta väkijoukolle – mä myönnän että jos olisin kunnossa
olisin saattanut saada kuningasajatuksen lähteä sinne paraatiin. Myös ne picnic
bileet puitossa on aikalailla out of question samasta syystä – ihan liikaa ihan
liian vieraita ihmisiä ja ne ilotulitukset... no, ne on kymmenen aikaan illalla
ja meidän lapset nukkuu. Meillä ei tunneta tätä ”juhlapäivinä saa valvoa
pidempään” käsitettä kun kukaan ei jaksa tai halua niittää siitä seuraavaa
satoa ja toisaalta en tiedä miten fiksua olis muutenkaan viedä
tulipalopelkoista M:aa katsomaan tulen ja räjähdysten sarjaa. Meidän juhlat on
siis turvallisesti kotosalla. Grillaillaan ystävien kanssa, skoolataan ja
nautitaan ihan vaan hissukseen. Mä parkkeeraan puutarhatuoliin ja muut saa
hoitaa tarjoilun ja lasten vahtimisen.
Skål siis!
Happy 4th of July näin jälkikäteenkin. Toivottavasti toi sun lekottelu onnistui!
VastaaPoistaOnnistui se, siitä kiitos illan emännälle T:lle ja L:lle!
Poista