Päivä 51 - leikataan, ei leikata, leikataan, ei leikata...

Hain eilen M:n viimeistä kertaa taviskoulusta ja itkin. Se oli surua ja haikeutta monesta asiasta, M:n ihanista opettajista (enemmän ihania kuin M:lle sopivia kovia ammattilaisia), M:n erityisyyttä ja tavallisuudesta luopumista... itken siellä käytävällä, itken kun halaan opettajia, itken vielä autossakin. M ei kiinnitä asiaan tuon taivaallisen huomiota – joskus autismi on kätevääkin, ei tarvitse selittää lapselle omaa suruaan.

Iltapäivällä lääkärissä. M edelleen koulussa ja pojat mukana... vastaanottohuoneessa siis normaali kaaos ja mä yritän puhua lääkärin kanssa samalla kun yritän estää O:ta ja K:ta pistämästä koko paikkaa sileäksi. Mun oma diagnoosi oli stressi ja ajatuksena oli vaan hakea jotain vähän tukevampaa lääkettä. No, lääkkeet sainkin mutta lisäksi muutaman verikokeen ja veikkauksen sappivaivoista – sappi aristaa ja maksakin oli jotenkin erilainen... Tulokset tulee joskus ensiviikolla, mutta oikeesti hei, en mä sappileikkausta tähän kyllä nyt suunnitellut. Välillä en voi olla miettimättä että mikä on se läksy jota mulle yritetään näin raivokkaasti opettaa ja mitä mä en näköjään millään opi?

Tänään olen päättänyt kuluttaa kesäni koulun penkillä. Ensi viikolla saatan olla erimieltä. Yritän järkeillä että M:n kesän terapioiden aikataulu selvinnee muutaman viikon sisällä ja kouluhan alkaa vasta kesäkuun lopussa, siihen mennessä kaiken pitäis enää olla vaan suorittamista... terapia, terapia, terapia, kesäleiri, terapia, kesäleiri, kesäleiri, terapia, terapia, terapia... kai sinne sekaan voi yhden koulunkin heittää. Ja kaksitoista viikkoa on lyhyt aika ja sen jälkeen voin tehdä omien voimien mukaan töitä ja mulla on jotain ihan omaa ja jos opiskelen kesällä voin syksyllä ottaa oman luokan suomikoulussa ja sekin olis jotakin ihan omaa ja... mä kaipaan jotain ihan omaa, jotakin ihan muuta, jotakin joka on vaan mun.

Tänä iltana Suomessa on ystävän Baby Shower, huomenna mun toisen tukiverkon treffit... haluaisin olla mukana, olette kaikki ajatuksissa ja olen vähän kateellinen.