Päivä 43 - STOP

Ei musta ollut siihen, en pystynyt ja peruutin ulos... M jatkaa molemmissa kouluissa koska ajatus siitä että luovutaan siitä viimeisestäkin tavallisuuden ja normaaliuden palasesta oli niin lamaannuttava etten pystynyt. Lykätään mieluummin ABA:n alkua kesään ja niitten ruokaryhmien ja muidenkin... ei kai tässä nyt niin kiire ole, katsotaan sitä syksyä sitten myöhemmin. Edes hetken vielä haluan että mun M on edes vähän tavallinen.

Ollaan leikitty poikien kanssa aamu yhdessä. Rakennettu junarataa, keitetty leikkikeittiössä ja tehty palapelejä. K on hyvä palapeleissä, O ei ymmärrä ollenkaan, ei edes tajua että kuvapuoli tulee ylöspäin. Meillä on ollut kivaa ja mulla on taas hetken vähän vähemmän syyllinen olo.

Mä oon löytänyt keinon motivoida ja kannustaa M:aa. Ne ruttuiset ”I’m a Rock Star” paperilappuset. Olen ruvennut keräämään ne talteen ja laitan ne mun omalle ilmoitustaululle samaan neulaan. Nivaska kasvaa päivittäin ja M oli kuulemma koulubussissakin –huikeeta – sanonut kuljettajalle että mamma odottaa häntä kotiin ja saa uuden lappusen taululle. Olen ylpeä pienestä starastani :)